Keikat Tokiossa, Tumu-san ja sen sellaista

Ilkka tässä moi, tässä Japanin reissun blogikirjoitus osa 2/2. Pitäkää hauskaa lukiessa, meillä ainakin oli!

ke 25.3.2009: CM Swingin Nippon-kiertueen TULIKASTE instituutissa
Vihdoin koitti keikkapäivä, Suomi-instituutti järjesti suomalaisille toimijoille grillijuhlat, joissa CM Swing sai kunnian esiintyä. Kutsuttuna puhujana oli suomalaislähtöinen senaattori Marutei Tsurunen Japanin parlamentin ylähuoneesta, jonka kanssa vaihdettiin terveiset. Monesta liikkuvasta palasesta huolimatta (pitkästä aikaa koko seitsikko yhdessä keikalla, parin uuden biisin tulikasteet, jne.) keikka meni kuten pitikin ja muutama ylimääräinenkin kuultiin. Huhu kertoo, että instituutin tiloissa järjestettyä tapahtumaa olisi myös käytetty häikäilemättömästi erään laulajan kesätyökuvioiden edistämiseen – kuka tietää…

Suomen suurlähetystö ja Suomi-instituutti

Suomen suurlähetystö ja Suomi-instituutti

to 26.3.2009: keikka SMOKE –klubilla
Alkuillasta peloton seitsikkomme kiipesi kohti SMOKE-klubia – Omotesandolta Bvlgrarin putiikista sisään ja muutama kerros ylöspäin (helppo löytää).

Soundcheckistä selvittiin hengissä, vaikka miksaaja juoksenteli minne sattui ja samaan aikaan esiintymislavan ympärillä roudailtiin sohvia ja tuoleja edestakaisin. Lopulta äänentoisto ja muu infrastruktuuri saatiin kuntoon ja ei muuta kuin odottamaan showtimen koittoa. Illan avasi Meri Nikulan äänimaailma-performanssi (suomalaista a cappellaa tämäkin, kukin tavallaan). Bändimme hoiti klubikeikan hyvällä ilmeellä vetäen hittikimaran USSR-Surfin USA-Billie Jean-Eye of the Tiger-God Only Knows-Beibi uudestaan-HRH, tuskin tuollaista musiikin muotoa kuullaan joka päivä japanissakaan. Ehkä 50/50 japanilaisista ja ulkomaalaisista koostunut yleisö oli hyvin mukana.

Smoke-club

Smoke-club

Smoke-club

Smoke-club

Keikan jälkeen jaettiin yhteystietoja, promo-cd:itä ja painuttiin illalliselle. Mukaan otettiin myös yksi kiintiölaulaja PK:sta. Karaokessa olutta riitti, paikalliset iloisesti humalassa olevat japanilaiset huvittivat ja ilta vaihtui aamuun. Youtubessa suosiota niittänyt Greatest tenor crack ever-video saattoi saada uuden kilpailijan… bändin asettama totuuskomissio vielä miettii julkaisun laajuutta ja foorumia.

Karaokekings

Karaokekings

pe 27.3.2009: Tokio -> Shimoda
Aamu valkeni ja CMS jätti Tokio Towerin taakseen. Ensimmäinen pitstop oli instituutilla, jonne Jarno saapui vuokra-Nissanillamme. Karjut kyytiin ja suunta 200km etelään, Shimodan kaupunkiin. Matkan maisemat olivat mieleenpainuvat.

Maisemaa ja tiesuunnittelua matkalla Shimodaan

Maisemaa ja tiesuunnittelua matkalla Shimodaan

Perillä odotti perinteinen majatalo eli ryokan. Tatami-illallisen jälkeen kipeytyneet polvet ja sääret uitettiin kuumassa kylvyssä (vesi lämpeää maan sisuksissa ja pulppuaa sieltä tulikuumana altaaseen). Relaxoitunut Swing piti sen jälkeen historiansa ensimmäisen summitin. Tämä summitti sisälsi tulevaisuuden visioinnin lisäksi braunpeippör-osuuden (mänitsment-juttuja), lukuisia bulletteja, postittejä ja kiinoutseja. Sen jälkeen mentiin sliippaamaan, weikattiin aamulla ja lähettiin roadtrippaamaan kohti Tokiota.

— aikaisemmin postattu osuus jatkuu uudella —

CM Swing on tunnettu sovituksistaan, mutta ensimmäistä kertaa Japanin reissun aikana päästiin säveltämään, kun yritimme hiukan suurpiirteisen navigaattorin kanssa päästä Tokioon, ja vieläpä oikealle autovuokraamolle. Aikaa oli hyvin, kunnes yksi tiukka vasen eri miinus, kirraa tuli liian aikaisin ja päädyimme ajelemaan expressway:tä pitkin muutaman kilometrin väärään suuntaan. U-käännös, ja navigaattori kertoi meille että olemme takaisin oikealla tiellä. Tarina jatkuu: Japanissa tiet voivat välillä olla myös päällekäin… yllätys oli suuri kun vastaan tuli noin 100m leveä joen uoma ja navigaattori käski jatkaa suoraan eteenpäin. Olimme väärässä kerroksessa! Ei muuta kun pieni lenkki, 35min jonottelu tietyömaa-alueella ja sitten oikealle tielle, oikeaan kerrokseen. Aikaa meni yhteensä tunti ja samantien koko paletti sekaisin.

Nopea auton palautus ja lyhyt metromatka eivät pelastaneet, vaan olimme vajaan tunnin myöhässä tapaamisestamme paikallisen mieskuoron kanssa. Kaikki mahdolliset kohteliaat kumarrukset käytettyämme, saimme toivottavasti hiukan lääkittyä pedantteihin japanilaisiin tekemäämme etikettivirhettä. Kuoron nimi on mielenkiintoinen, Yenorya Laulajat eli kotoisesti YLj.

Yenorua Laulajat & CM Swing

Yenorua Laulajat & CM Swing

Ihmetys oli melkoinen, kun herrat kajauttivat tapaamisessa ilmoille ensin Loistava aurinko -nimisen marssin (tunnuslaulunsa) ja perään Paciuksen Maamme-laulun. Myös oma Itoshi no Erimme sai haltioituneen vastaanoton. Muutaman lauluvaihdon jälkeen menimme herrojen kanssa syömään, ja siitäkös riemu repesi kun YLj:n ohjelmistoon kuuluu paljon mm. Sibeliusta ja Madetojaa. Yhteistä kosketuspohjaa siis oli mielenkiintoseille ajatustenvaihdolle.

Alunperin lauantai-ilta oli matkaohjelmassamme varattu vielä Shimodan niemimaan koluamiseen, mutta tullut kulttuurivaihtotarjous vei joukkomme siis takaisin metropoliin, Tokion metropoliitta Kostin johdolla. Mistä majoitus seitsemälle valkoiselle buddhalle, kas siinä pulma. Erinomainen matkavinkki on Tokyo Tourist Information Center eli TIC. Soitimme sinne, ystävällinen neito kirjasi tietomme ja tarpeemme ylös, ja soitti hetken kuluttua takaisin tarjoten verrattaen kallista viime hetken majoitusta. Kevät ja kirsikankukat ilmeisesti olivat tuoneet Tokioon muitakin matkailijoita kuin me. No, TIC kuitenkin antoi meille pyynnöstä numeron paikalliseen kapselihotelliin, tämä jokerikortti oli ollut mielessä jo aikaisemmin. Soitto paikalle, ja varaus kirjaan. Ihmettelin hiukan, kun puhelimessa hotellin nimeksi annettiin Green Brother Capsule Hotel… ei muuta kuin eespäin rohkeasti vaan!

Paikka löytyi lopulta, nimi oli Green Plaza Hotel… kuvat kertovat enemmän kuin 1000 sanaa tai hotellissa olleet noin 1300 “huonetta”.

Hyvä herra, huoneenne nro 2165 on Teille valmiina...

Hyvä herra, huoneenne nro 2165 on Teille valmiina...

Joukkuekuva

Joukkuekuva

Ilta sujui pubeissa ja klubeissa, aamupäivä torkuilla kapselissa. Totuuskomissio suosittelee mm. Hub-pubeja ja Muse-klubia Roppongilla.

Loppuohjelma meni hujauksessa. Shoppailua, alkudrinkit Ritz-hotellin 55. kerroksessa, japanilaiset Elvikset Harajukussa, piknik, viimeinen illallinen ja lyhyt yö Hiltonissa. Sitten ei muuta kuin täyspakkaus ja taisteluvarustus kantoon ja moottorimarssi + ilmakuljetus koti-Suomeen. Perillä oltiin ma 30.3. klo 15:00.

Hyvä reissu ja tulipahan tehtyä!

- Ilkka & muut

P.S. Kovin kauaa ei lepäilty laakereilla, vaan jo tiistaina oltiin Pörssiklubilla keikalla. Vesa kuumeessa, Ville-Veikko miksasi ja CM Swing latasi tuhdin setin aulamusiikkia kongressitapahtuman yleisölle. Tää on artistin elämää…

0 Responses to “Keikat Tokiossa, Tumu-san ja sen sellaista”


  • No Comments

Leave a Reply